Koneen laskeutuessa sateiselle Dubrovnikin lentokentälle olivat odotukset korkealla,olihan odotettu Välimeren helmet risteily alkamassa.Matkaseurana minulla oli tytär sekä ystävätär,mies oli jälleen kerran jätetty kotiin koiran seuraksi.
Puolen tunnin ajomatkan päässä meitä odotti pieni valkoinen laiva, m/s Kristina Regina,joka tulisi olemaan kotimme seuraavan viikon ajan.
Ensimmäisen yön laiva vietti satamassa,joten ohjelmassamme oli vain saunomista ja buffet pöydästä söimme itsemme tainnoksiin.

Sunnuntaiaamu valkeni sateisena ja lämpöä oli vain 16 astetta.Olimme varanneet opastetut retket sillä kaikki matkamme kohteet olivat meille ennestään tuntemattomia joten arvelimme saavamme kaikesta enemmän irti oppaan välityksellä.
Ajoimme bussilla ylös näköalapaikalle josta oli näkymä vanhaan kaupunkiin ja huvivene satamaan.
Synkän harmaa meri,alhaalla riippuvat sadepilvet ja korkeat vuoret saivat aikaan hieman synkän goottilaisen tunnelman.
Laskeuduimme alas vanhan kaupungin pääportille,kävelimme rehtorin palatsiin josta jatkoimme matkaa merimuseolle.Kävelimme pätkän kaupungin muurilla,eräänlainen elämys sekin.
Myrsky käänsi hetkessä sateenvarjon ylösalaisin,sade rummutti selkää ja tuuli pieksi kasvoja.
Valokuvaus oli taitolaji, edessä velloi sateenvarjojen meri.
Laiva irtosi laiturista klo 15.00.Hieman jännitti sillä kuulumme siihen ihmisrodun alalajiin joka voi pahoin puutarhakeinussakin ja luvassa oli kovaa tuulta.
Niinhän siinä kävi,ravintola Kotkan pöytään jäi kolme koskematonta pippuripihvi annosta meidän rynnätessämme halaamaan wc-pönttöä.

Yöllä tuuli tyyntyi ja Korfulle saapuessamme oli lämmintä 16 astetta,taivas pilvassä ja pientä tihkua.
Loma ja vesisade eiväy kuitenkaan sovi yhteen joten retkibussiin noustessamme pilvet repesivät ja aurinko tuli esiin.Bussin nokka kääntyi kohti Paleokastritsaa ja Pyhän Marian luostaria.
Munkit pysyttelivät kammioissaan mutta huomio kiinnittyi kymmeniin kissoihin jotka seurasivat vierailijoita.
Vehreiden maisemien halki matka jatkui kohti Gastourin kylää jossa sijaitsee Akhilleonin kaunis palatsi.
Palatsi kuului Itävallan keisarinna Elisabetille,myöhemmin sen omisti Saksan keisari Wilhelm.Kummankin vaikutus näkyi vahvasti palatsissa.
Retki päättyi Korfun kaupunkiin jossa vierailimme pikaisesti saaren suojeluspyhimyksen Pyhän Spiridonin kirkossa missä hänen luunsa lepäävät hopea arkussa.

Tiistai oli meripäivä,aurinkoinen ja tyyni sää hemmoitteli meitä.Aamupäivällä kuuntelimme Jaakko Heinimäen luentoa Rooman pyhimyksistäja puolelta päivin eteemme piirtyi Etnan tulivuori.
Illalla seisoimme yläkannella pimeässä katsellen kuinka Stromboli hehkui oikealla puolellamme.Laivan henkilökunta tarjosi terästettyä kaakaota.
Yöllä ei tullut uni,oli ikävä ranskanbulldogia.

Keskiviikko aamuna laiva saapui Napoliin,pizzan ja Sophia Lorenin kotikaupunkiin.Jälleen puolisen tuntia ajoaikaa ja saavuimme Pompeijin porteille.
Italiassakin on ruska,tosin ei niin loistava kuin Suomessa mutta keltaisten lehmusten välistä siivilöityvä aurinko loi viehättävän kontrastin tummanvihreille sypresseille.
Pompeijin lumo vangitsi mielen,rauniot tummaa ja vaaleata laavakiveä,Vesuviuksen hiljaisessa hahmossa oli vaarallista kauneutta,miten arvaamattomat voimat sen sisällä piileekään.
Vaikeaa ei ollut kuvitella ihmisten kauhua kun se v.79 sylki uumenistaan tuhoa ja kuolemaa.
Tuhkakerroksen alta on kaivettu esiin mm. leivinuuni jossa oli vielä 18 hiiltynyttä leipää.
Merellä siinteli kauniin Caprin saaren silhuetti kuin kangastus.

Torstaina oli ohjelmassa kokopäivä retki Roomaan mutta siitä ei tässä sen enempää,Rooma ansaitsee kokonaan oman kertomuksensa.

Perjantai oli varattu Korsikan maaseutukierrokselle.Tutuistuimme perheyritykseen joka valmisti nougat karamelleja.Meille selitettiin prosessi alusta loppuun ja lopussa oli maistiaiset jotka jätin sovulla väliin.
Olihan muistissa nolo tapaus kun hammassilta tarttui toffeekarkkiin ja lonksahti pois paikoiltaan herättäen lapsenlapsissa hulvatonta riemua.
Korsikka tarjoili silmää hivelevää meren ja vuorten panoraamaa.Noustessamme ylös vuoristoon villisika lauma ylitti tien bussimme nokan edestä.

Lauantai oli viimeinen risteilypäivä,kohteina Nizza ja Monaco.Nizza antoi esimakua siitä mitä rahalla voi saada.Satamassa oli maailman suurin yksityinen huvipursi,Saudi sheikin omistama ja kaupunkikierroksella näimme upeita renesanssi ruhtinaiden aikaisia palatseja.
Vanhan kaupungin kukkatori sai harrastelija puutarhurin hurmoksiin.Kanttarellit maksoivat 34 euroa litra,hieman oli kallista!

Monacossa yritimme bongata julkkiksia.Olisihan se ollut mahtavaa kotona lenkkisaunassa leveillä muille mummoille nähneensä ihkaelävän prinsessan tai törmänneensä Mika Häkkiseen.
Huti tuli kuitenkin,julkkisten sijaan näimme prinsessa Carolinen ja Stephanien palatsit sekä koulun jossa Häkkisen Hugo ja Aina opiskelevat.
Kävimme kirkossa jossa ruhtinaspari Grace ja Rainer vihittiin,sinne heidät on myös haudattu.Linnavuorella katsoimme ruhtinaspalatsin vahdinvaihtoa,valokuvaaminen oli taas taitolaji,tällä kertaa edessä velloi turistien meri.
Viimeisenä kohteena oli Casino jonka eteisessä ihmettelimme suuren maailman loistoa. Ulkopuolella olivat raharikkaiden autot.
Peräkkäin ajaneet Ferrarit,musta ja punainen,saivat minut tajuamaan miksi Ferrari yhdistetään rahaan,valtaan ja seksiin,sillä niiden matala,eläimellinen murina sai mummoikäisenkin naisihmisen vatsanpohjan muljahtamaan.
Retki päättyi lentokentälle mistä lensimme kotimaisin siivin kotiin.
Paljon näin,paljon koin mutta oli myös mukava palata kotiin,koppaista bulldogi kainaloon ja läsähtää sohvalle sulattelemaan kokemuksia!


Kiitos jos jaksoit tänne asti,tässä vielä joitakin vinkkejä.
Alkoholi,tupakka ja Lumenen tuotteet ovat laivalla halvempia kuin Seutulassa.
Sauna lämpiää joka päivä klo.6-9 sekä klo15-21.Saunan suihku on käytettävissä 24t.vuorokaudessa.
Jos tilaat viinipullon ruokaillessa pöytään etkä jaksa sitä kerralla lomottaa laittaa tarjoilija siihen nimen päälle ja säilyttää sitä keittiössä josta saat sen seuraavalle aterialle.