Matkakuume oli päässyt nyt niin pahaksi, ettei auttanut kuin hypätä bussiin ja kääntää nokka kohti lentokenttää.
Matka ei ollut ihan äkkilähtö, mutta ei kovin pitkällisen harkinnankaan tulos.
Kotimaatakin helli yllättävä lämpöaalto, mutta Kreetan kutsua ei voinut vastustaa.

Niinpä 16.7.2010 lähdimme kohti Kreetan Haniaa aamulennolla.
Tällä kertaa mukana olivat isä, äiti ja 9v poika ja sitkeästi mukana roikkuva diabetes.

Lento sujui mukavasti ja ruokakin maistui. Laskeutuminen oli hieman töyssyinen, mutta matkalaukut tulivat nopeasti ja pääsimme pian bussiin ja matka kohti hotellia alkoi.

Olemme olleet kaksi kertaa Nectar Beach huoneistohotellissa ja viihtyneet erinomaiseti, mutta tällä kertaa hotelliksi valitsimme Cretan Dream Royalin.
Hotellin allasalue vaikutti kuvissa lupaavalta ja hintaan kuului aamupala.
Emme pettyneet, vaan koimme positiivisen yllätyksen!

AM:t on turhan vaatimaton kuvatessaan esitteessä ko. hotellia.
Allasalue on mahtava ja uskomattoman kaunis! Näyttää kuin uisi meressä, kun allas yhtyy panoraamamaisesti mereen. Lisäksi on matalampi lastenallas, jossa pienempien vesipetojen on hyvä pulikoida.
Aurinkotuoleja riitti, vaikka monille tuntui valikoituvan ns.vakipaikka. Me majailimme isomman uima-altaan liepeillä. Hotellissa oli myös allaspyyhkeet (panttia vastaan).

Meillä oli yksiö ns. sivurakennuksessa, jonne laukkupoika toimitti laukut kun saavuimme.
Keittiö varustus oli aika niukka, mutta jääkaappi ihan kunnollinen ja kaikki tarvittava löytyi.
Me emme kaivanneetkaan runsaampaa keittiövarustusta, koska emme kokkailleet huoneistossa.
Pojalle oli pedattu vuode sohvalle, jossa oli ihan hyvä nukkua. Lisäksi huoneistosta löytyi kunnolliset vaatekaapit.
Parveke oli Marian Taveran suuntaan ja saimme ihailla iltaisin upeita auringon laskuja.

Palvelu hotellissa oli ystävällistä ja hotelli oli todella siisti.
Aamupala oli ruhtinaallinen ja kahvi kaadettiin kuppiin ja samalla henkilökunta kyseli aamun kuulumiset ja kertoi hotellin illan ohjelmasta. Samassa paikassa saattoi syödä illalla.

Allasbaarin tarjoilijat kiertelivät allasaluella ja toivat syötävää/juotavaa tilauksien mukaan ja tilaukset saattoi maksaa heti tai ottaa ns. huoneen piikkiin ja silloin ne maksettiin lähtöpäivänä.
Samoin saattoi menetellä ravintolassa/baarissa. Me söimme muutamana päivänä ns. ala carte listalta iltapäivällä ja salaatit yms. olivat hyviä.
Oli ihanaa tulla altaalta syömään, katsella ihmisiä ja nauttia lämmöstä ja sitten taas pulahtaa takaisin altaaseen ja jatkaa löhöilemistä altaalla.

Tulo päivänä ehdimme loikoilla altaalla, uida ja nauttia näkemästämme ennenkuin suuntasimme katsastamaan Kato Staloksen kylän.
Samana iltana kävimme myös AM:n tervetuloa/info tilaisuudessa, joka oli läheisessä Kimatogi tavernassa.
Söimme sieltä ja ostimme opas Lauralta (iso Laura) liput vesipuistoon.
Hintaan sisältyi minijuna kuljetus vesipuistoon + sisäänpääsymaksu, joka oli meiltä 66€ (2 aikuista+1 lapsi).

Ilta oli uskomattoman lämmin ja vietimmekin parvekkeella aikaa lueskellen, ennenkuin uni voitti.

Seuraavana päivänä suuntasimme heti aamupalan jälkeen Marian tavernalle, josta minijuna poimi meidät kyytiin ja matka kohti vesipuistoa alkoi. Junalla oli miellyttävä matkustaa ja matka kesti n.25 min perille.
Vesipusitossa rannekkeet käteen ja menoksi. Päivä kului uskomattoman nopeasti ja hurjimmat liukumäet jäi vielä kokeilematta.
Alueella oli ravintola ja baareja + kauppa jonka valikoima oli laaja. Meillä oli evästä mukana (suolakeksejä, pillimehuja, juomajugurttia jne.) mutta ostimme limppaa ja jäätelöä ja frappet jäätelöllä puistosta.
Vesipuistossa kiersi valokuvaaja ja kuvat olivat portin läheisyydessä esillä ja niitä sai halutessaan ostaa itselleen.
Klo. 16.00 oli aika palata hotellille minijunalla.
Ehdimme vielä mainiosti hotellin uima-altaalle (pojan seuraavaksi majoitus paikaksi tilataan uima-allas!) ja söimme hotellilla.

Hotellissa on myös pieni kauppa, josta ostimme jugurttia, vettä, jäätelöä, mehuja, viiniä, tsatsikia, suolapähkinöitä/keksejä jne.
Illalla myöhään nautimmekin sitten omalla parvekkeella viinirypäleitä, viiniä, suolakeksejä tsatsikin kera ja pojalle tietysti limppaa ja vaahtokarkkeja.

Seuraavat päivät kuluivat altaalla, meressä uidessa ja meren rannassa oleillessa ,Plataniakseen tutustuessa, Hanian kaupungissa käydessä (myös Jumbo tavaratalo) ja syödessä ihania ruokia.
Paikallisia hieman huvitti, kun poika viiletti Hanian katuja Kreikkalaisen sotilaan kypärä päässä ja miekka kädessä.
Hanian kaupungissa oli kaupat auki iltamyöhään tiistai,torstai ja lauantai iltaisin.
Hotellilla oli myös ohjelmaa muutamana iltana, jota oli ihan hauska seurata.

Tuliaisiksi ostimme nahkatuotteita, koruja ja rasvoja. Ja tietysti ruokaöljyä.

Viimeisenä iltana menimme taas tutuksi tuleeseen Kimatogiin syömään ja siellä meitä odotti jo kissa ystävämme Aatu. (Nimesimme kissan Aatuksi, kun kissalla oli valkoisessa naamassa nenän alla musta viiva - aivan kuin Aadolf H:n pienet viikset.)
Hotellilla musisoi paikallinen Elvis, joten musiikin tahdissa haikeana pakkailin tavaroita ja valmistauduin kotiin lähtöön.

Lähtöaamuna olimme vielä altaalla ja luovutimme huoneen 10.45 ja bussi tuli hakemaan meidät hieman myöhässä (11.15 piti olla lähtö), mutta lentokentällä kaikki selvitykset sujuivatkin sitten tosi nopeasti ja kotimatka saattoi alkaa.
Lento sujui muuten hyvin, mutta myyntikärryt eivät päässeet turbulenssin takia alkua pidemmälle ja sään parantuessa alkoikin jo laskeutumis valmistelut. Meitä tämä ei haitannut, mutta joskus lentosää tekee tälläisiä kepposia ja lentokentällä wc-jonot olivat aika pitkät, kun turbulenssi esti myös wc:n käytön lennon aikana.

Mitäpä muuta?
Kannatti lähteä matkalle,vaikka kotomaassakin oli helle. Uimme paljon, meressä ja altaalla.
Nautimme löhöilystä ilman kotiaskareita ja Kreeta oli juuri niin ihana kun muistelimmekin!

Elafonissos jäi tälläkertaa käymättä. (Sää oli niin helteinen, että reissu olisi ollut turhan rankka pojalle.), mutta onhan vielä pojalle näytettävää, kun Kreeta kutsuu seuraavan kerran.

Hanian seutu oli mielestämme siistiytynyt edellis kerrasta, mutta liikennekulttuuri on pysynyt samana. Meno on yhtä hurjaa, kuin aina ennenkin ja kadun ylitykset vaativat aikaa ja malttia. KatoStalokseen on myös tullut uusia rakennuksia ja joitakin tavernoja on hävinnyt katukuvasta.
Bussit olivat aika täynnä, joten kulkemiseen kannattaa varata aikaa, ellei sitten käytä taksia.

Suosittelemme lämpimästi Kreetaa, siellä Hanian seutua.

Ai niin, mitäkö ruoka maksoi?
Meillä ruokailut maksoivat n.21-35 € ja söimme/joimme hyvin, vatsamme täyteen!

Ja diabetes tuntui viihtyvän hvyin myös Kreetalla. Nyt oli vain niin kuuma ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta (yli 34 astetta), että insuliinien kanssa sai olla tarkkana. Hyvin kuitenkin pärjäsimme ja poika muistetaan varmasti hotellilla vanilja jäätelön suur kuluttajana.

Nyt odottelemme innolla syyskuun alun Rodoksen matkaa.
Toivottovasti Rodoksen matkamme on yhtä aurinkoinen ja onnistunut kun äkkllähtö lomamme Kreetalle oli.

Aurinkoisia ja iloisia lomamatkoja kaikille tasapuolisesti!

Hae samasta kohteesta vinkeillä: Sopii lapsiperheille