Kävimme perheen kanssa viime talvilomalla Pafoksella. Taisi olla kauden ensimmäisiä matkoja Kyprokselle, mikä näkyi myös kaupungissa lievänä epäsiisteytenä ja liikkeiden keskeneräisinä remontteina. Lapset olivat ensimmäistä kertaa matkalla ulkomaille, lentomatka jännitti, samoin vieraat paikat, ruoat jne. Onneksemme kaikki sujui ongelmitta.
Sofianna-hotelli oli sopivan rauhallinen meille, jotka emme luksusta halunneetkaan. Tosin lapsia harmitti, kun uima-altaan vesi oli vielä liian kylmää. Pelastuksemme olikin lämmitetty sisäallas, jota käytettiinkin ahkerasti. Ympäristössä oli aikuisille paljon nähtävää, muutama päivä vietettiinkin vahtivuoroja vaihdellen ja ympäristöön pieniä kävelyretkiä tehden. Lapset viihtyivät parhaiten vedessä uiden ja aurinkotuoleilla lämmitellen.
Eläinpuisto/papukaijapuisto oli lapsille riemastuttava kokemus, eläimiä oli sopivasti, pienet jalat jaksoivat hyvin kiertää paikan. Lapsia kiehtoi myös Pafoksen majakka, mosaiikkeja katsellessa väsähtivät, kun oltiin kävelty jo paljon.
Hiekkarannalle oli matkaa, mutta siellä olikin sitten ihanaa matalaa vettä, joka oli vuodenaikaan nähden riittävän lämmintä. Hiekkalinnoja ei olisi haluttu jättää millään, kun oli aika lähteä autolle ja hotellille.
Hämmästyimme Kyproksen rikkaasta ja monipuolisesta menneisyydestä ja sen aarteista. Viikon matka olikin aivan liian lyhyt, varsinkin, kun luonto kiinnostaa.
Totesimme saarta kiertäessämme, että paras tapa tutustua saareen olisi yöpyä 1-2 yötä yhdessä paikassa, viettää pari päivää kävellen ja tutustuen ympäristöön, sitten vaihtaa paikkaa pariksi päiväksi jne. Ehkä joskus teemme sellaisenkin reissun, mutta emme pienten lasten kanssa. Lapset kun kaipaavat vettä, aurinkoa ja hiekkarantaa.