Ensimmäinen tuttavuus Rodoksen saareen tapahtui vuonna 1978. Paikka oli nuoren miehenalun silmissä ihan jees, joten suuntasin lomamatkani Rodokselle myös vuosina 1979 ja 1980. Päällimmäisenä mieleen jäi ystävällisyys, hyvä ruoka ja taattu aurinko. Vallattomina poikamiesaikoina katselin kirkot ja museot ulkoa, baarit ja yökerhot sisältä.

Meni 27 vuotta kun seuraavan kerran laskeuduin saarelle perheeni kanssa. Oli hieman nostalginen fiilis, onko kaupunki muuttunut miten paljon siinä ajassa? Ei todellakaan ollut!
Jotkut kaupat sekä baarit olivat lopettaneet toimintansa, tilalle tullut uusia yrittäjiä.
Suurimmat muutokset oli, että hanavettä voi juoda ( vaikka suosin edelleen pullovettä ), kaupungin katujen viemäreissä ei enää vilissyt torakoita ( eikä hotellin kylpyhuoneessa ) ja Mandrakisataman kauppahallin sisäpihalla ei enää myyty mm. juuri teurastettua lihaa ( haju oli kieltämättä aika kuvottava ). Nykyään paikka onkin täynnä ravintoloita ja liikkeitä. Vanha kaupunki oli aivan samanlainen, liikkeitä ja ravintoloita vieri vieressä.

Teimme siis kesällä 2007 kahden viikon matkan Hotel Cactukseen. Perheessä 2 aik+3 lasta. Vaikka hotelli on keskitasoa, sijainti on parhaasta päästä..eikä hotellin henkilökuntaa voi moittia. Hotellin aamiaisella potkii pitkälle ja uima-allas puutarha on ihan riittävän kokoinen. Miten sattuikaan, jo kesäkuun 2007 lopussa oli Rodoksen pahimmat alkukesän helteet miesmuistiin. Muistan elävästi, kun aurinkotuolin vuokraaja sanoi minulle Lindoksella: huomenna viilenee, ennustettu vain +39 ( silloin +43 ).

Samaan hotellin päädyimme myös viime kesänä..kriteerit tulikin jo aiemmin kerrottua.
Viime kesän matka ajoittui ajankohtaan jolloin saarella oli juuri alkanut suurta tuhoa aiheuttanut metsäpalo. Lomaa se ei häirinnyt missään vaiheessa, huolestuneita tekstiviestejä Suomesta sai kylläkin vastaanottaa.

Molemmilla matkoilla vuokrasimme auton viikoksi..päästiin vapaasti tutustumaan saaren muihinkin kohteisiin sekä rantoihin...omalla aikataululla. Calitean kylpylä, Lindos, Prasonissi, Epta Piges, Tsambika beach, Water Park jne. Saaren kiertämiseen vastapäivään meni noin 10 tuntia. Muutama tauko/nähtvyys ajon aikana, Prasonissisa uitiin muutama tunti. Matkantekoa hieman hidasti länsirannikon mutkaiset vuoristotiet, niitä oli kuitenkin mukava ajella. Auto oli myös hyvä olla olemassa, kun ostimme kaupungin ulkopuolella olevista supermarketeista hedelmiä, suurempia määriä vettä ym virvokkeita hotellihuoneeseen. Ensimmäisenä päivänä autolla ajaminen keskustassa oli hieman hakusessa, keskustassa kun on paljon yksisuuntaisia katuja..mutta pikkuhuljaa oikeat ajolinjat löytyi.

Lindoksen raunioille nousimme aamun ensimmäisten turistien joukossa. Kun olimme paikan nähnyt ja aloitimme siirtymisen takaisin rannalle, tuli vastaan muutama sata turistia jotka olivat saapuneet paikalle kiertoajelulla. Oli palkitsevaa nousta aamulla aikaisin ja olla ensimmäisten joukossa aamiaisella...ja Lindoksen huipulla :)

Water Park on tytöille taivas! Tytöt ei edes huomaa kuinka 8 tuntia siellä vierähtää. Oli mukava havaita että ravintoloiden hinnastot alueen sisällä ei mitenkään järkyttävät. Aluehan on suljettu alue eikä omia eväitä saa sisälle tuoda. Eipä kukaan laukkuja tutkinut, mitä sinne ruokaa ja juomaa kantamaan kun sitä saa paikan päällä. Aluella myös pieni mini-market josta saa ostaa matkamuistoja, juomaa ja pikkusuolaista. www.water-park.gr

Symin saarelle teimme myös omatoimi laivamatkan, kesto yhteensä n. 9 tuntia. Symi on kaunis, karu ja kuuma paikka. Pääsimme maistamaan mm. kuuluisia Symin katkarapuja, veivät kielen mennessään..NAMI!!
Laivamatka meno-paluu, 2 aik+3 lasta = 70 euroa, ellen väärin muista.

Vaikka Rodoksen kaupungissa on satoja ruokapaikkoja, emme kuitenkaan illastaneet joka ilta eri paikassa. Kävimme muutamassa, hyväksi koetussa ravintolassa vuoroilloin. Palvelu oli aivan toista luokkaa kun uudestaan saavuimme illalliselle. Tytöt sai ylimääräisiä jäätelöannoksia, vanhemmat Ouzon/Metaxan. Eräältä tarjoilialta tytöt sai jopa kaulakorut muistoksi. Kuitenkin yhtenä iltana oli tyttöjen suuren painostuksen johdosta illastettava McDonaldsissa ( jälkiruuat tietty Mandrakisatamassa ).

Tietokone kuuluu matkavarustukseeni, siihen tallennan päivän kuvat ennen nukkumista.
Ahkerana tietokoneen käyttäjänä oli mukava huomata, että eräissä ravintoloissa oli ilmainen wlan-yhteys...hotelleissa kun tietokoneen käyttö maksaa. Parina kertana tuli laitettua tietokone kainaloon, kylmän juoman seurassa oli mukava käydä läpi sähköposti ja siinä sivussa seurata ihmisvilinää. In Café 28 Griva str Rodos 85100. ( Hotel Esperian lähellä )

Edellisvuoden matkalta opin ettei kannata raahata liikaa vaatteita mukaan. Isohkon vaatekasan pesettäminen pikapesulassa maksoi 4 euroa...ja silti oli viime matkalla turhia vaatteita mukana. Oppia ikä kaikki!!

Ensi kesänä Rodos kutsuu taas uudestaan. Nälkä kasvaa syödessä, nyt kolmeksi viikoksi. Hotelli on, yllätys yllätys Cactus ja auto on tarkoitus vuokrata, nyt 10:ksi päiväksi.
Embonaksen kylä mm. on vielä kokematta, suunnitteilla on ajaa sinne ja viettää yö kylässä.
Embonassa kun kuulema Rodoksen kaupungissa asuva tuntee itsensä turistiksi.

Kiitos kun jaksoit lukea loppuun :)